Talviolympialaiset 2026 - Ohjelma ja aikataulut

Italian Milano ja Cortina d'Ampezzo toivottavat maailman parhaat talviurheilijat tervetulleiksi 6.-22.2.2026. Suomalaisittain kisat ovat poikkeuksellisen kiinnostavat, sillä NHL-pelaajat palaavat olympiakaukaloon ensimmäistä kertaa 12 vuoteen.

Näiltä sivuilta löydät Leijonien otteluohjelman, tärkeimmät tärpit muihin lajeihin sekä tiedot kisojen televisioinnista.

Kaikki Näytä vain suomalaiset Talviolympialaisten 2026

maanantai 9 helmikuu 2026

tiistai 10 helmikuu 2026

keskiviikko 11 helmikuu 2026

torstai 12 helmikuu 2026

perjantai 13 helmikuu 2026

lauantai 14 helmikuu 2026

sunnuntai 15 helmikuu 2026

maanantai 16 helmikuu 2026

tiistai 17 helmikuu 2026

keskiviikko 18 helmikuu 2026

torstai 19 helmikuu 2026

perjantai 20 helmikuu 2026

lauantai 21 helmikuu 2026

sunnuntai 22 helmikuu 2026

Leijonat ja NHL-tähdet: Turnauksen kohokohta

Miesten jääkiekkoturnaus on näiden kisojen ehdoton kruununjalokivi. Mukana ovat kaikki maailman parhaat pelaajat, mikä tekee turnauksesta kovatasoisimman pitkään aikaan.

Suomi pelaa alkulohkossa B, ja Leijonien joukkuetta tähdittävät Sebastian Aho, Mikko Rantanen sekä Miro Heiskanen. Alkulohkossa Suomi saa vastaansa Ruotsin, Slovakian ja isäntämaa Italian.

Leijonien otteluohjelma (Alkusarja)

Merkitse nämä kalenteriin heti – pelit alkavat jo ensi viikolla!

Ke 11.2. klo 17.40: 🇫🇮 Suomi – Slovakia 🇸🇰
Pe 13.2. klo 13.10: 🇫🇮 Suomi – Ruotsi 🇸🇪 (Klassikko!)
La 14.2. klo 17.40: 🇫🇮 Suomi – Italia 🇮🇹

Pudotuspelit alkavat tiistaina 18.2. ja turnaus huipentuu finaaliin sunnuntaina 22. helmikuuta.

Näin katsot kisoja Suomessa

Vuoden 2026 olympialaisten televisiointioikeudet on jaettu kahden toimijan kesken, mutta penkkiurheilijan kannalta tilanne on hyvä:

Yle (TV2 & Yle Areena): Näyttää kaikki Leijonien ottelut suorina lähetyksinä. Lisäksi Yleltä näet kattavasti hiihtolajit (maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty) sekä alppihiihdon ratkaisuhetket.
Max (ent. HBO Max) & Eurosport: Näyttää kisojen jokaisen hetken. Jos haluat seurata lajeja, joita Yle ei näytä (esim. osa curlingista tai lumilautailun karsinnat), tämä on oikea osoite.

Kisojen tärkeät päivämäärät

Avajaiset: Pe 6.2. klo 21.00 (Milanon San Siro -stadion)
Miesten jääkiekon alku: Ke 11.2.
Naisten jääkiekon finaali: To 19.2.
Miesten jääkiekon finaali & Päättäjäiset: Su 22.2.

Seuraa tuloksia Ottelut.comissa

Päivitämme tulosseurantaa reaaliajassa. Tallenna tämä sivu ja elä mukana Leijonien kultajahdissa!

Suomi olympialaisissa

Suomi osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1908 Lontoossa ja sen jälkeen 1912 Tukholmassa, vaikka Suomen valtiotakaan ei tuolloin vielä ollut olemassa. Tämän jälkeen Olympiakomitea päätti Venäjän vaatimuksesta, että Suomen joukkuetta ei saisi enää hyväksyä kisoihin omana joukkueenaan vaan osana Venäjää.

Asia kuitenkin ratkesi itsestään, kun vuoden 1916 olympialaiset peruttiin 1. maailmansodan vuoksi. Seuraaviin olympialaisiin (Antwerpen, 1920) mennessä Suomi oli jo itsenäistynyt.

Suomen menestys olympialaisissa

Kaikkien aikojen menestyksekkäimmät olympialajit Suomelle ovat olleet yleisurheilu ja paini. Yleisurheilussa Suomi on pärjännyt parhaiten kestävyysjuoksussa sekä keihäänheitossa.

Talviolympialaisissa Suomen joukkue on niittänyt olympiamenestystä maastohiihdossa sekä mäkihypyssä.

Ensimmäinen suurmenestys suomalaisessa olympiahistoriassa oli Pariisin olympialaisissa vuonna 1924. Tuolloin Suomen joukkue haali kokonaista 37 mitalia, ja Suomen edelle kipusivat vain Yhdysvallat ja Ranska.

Suomen urheilumenestys ennen sotia on poikkeuksellista, etenkin kun vain noin puolet maan urheilijoista oli olympiakelpoisia. Vuonna 1919 perustettuun Työväen Urheiluliittoon kuuluvat urheilijat eivät olleet mukana olympialiikkeessä ennen vuotta 1939.

Sotien jälkeen kansainvälinen kilpailu kiristyi, eikä Suomi enää yltänyt olympialaisissa aiemmalle tasolleen. Suomen olympiamenestys on kuitenkin ollut aina poikkeuksellisen monipuolista, sillä harva maa on menestynyt sekä kesä- että talviolympialaisissa. Suomalaiset ovat myös aina saaneet mitaleita harvinaisen monissa eri urheilumuodoissa.

Suomen olympiahistorian suurimmat nimet

Urheilija	Laji	Kulta	Hopea	Pronssi	Vuosi
Paavo Nurmi	Yleisurheilu	9	3	0	1920-1928
Ville Ritola	Yleisurheilu	5	3	0	1924-1928
Clas Thunberg	Pikaluistelu	5	1	1	1924-1928
Hannes Kolehmainen	Yleisurheilu	4	1	0	1912-1920
Matti Nykänen	Mäkihyppy	4	1	0	1984-1988
Lasse Virén	Yleisurheilu	4	0	0	1972-1976
Veikko Hakulinen	Maastohiihto	3	3	1	1952-1960
Eero Mäntyranta	Maastohiihto	3	2	2	1960-1968
Samppa Lajunen	Yhdistetty	3	2	0	1988-2002
Veikko Huhtanen	Voimistelu	3	1	1	1948
Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen)	Maastohiihto	3	0	4	1984-1994

Miten suomalaiset urheilijat valitaan olympialaisiin?

Suomalaisedustajat olympialaisiin valitsee Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. Valintajärjestelmä tukee tavoitetta saada olympialaisiin parhaat ja eniten menestyspotentiaalia omaavat urheilijat, jotka ovat kisojen aikaan parhaassa tuloskunnossa. Valinnoissa noudatetaan jatkuvan/joustavan valinnan periaatetta.

Valintakriteerit:

• Olympialaisiin valitaan urheilijat/joukkueet, joilla katsotaan olevan realistinen mahdollisuus sijoittua 16 (yksilöurheilu) tai 8 (joukkueet) parhaan joukkoon.

• Olympialaisiin voidaan huippu-urheiluyksikön harkinnalla valita myös uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa olevia urheilijoita, jotka arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi.

Olympialaisten historia

Olympialaiset perustuvat antiikin Kreikassa järjestettyjen Olympian kisojen perinteeseen. Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Näistä kisoista asti olympialaisissa on aina ollut mukana miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu sekä yleisurheilu.

Vuosina 1912-1948 olympialaisten yhteydessä järjestettiin myös olympiakisojen taidekilpailuja, joissa aloina oli arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, maalaustaide ja kuvanveisto. Taidekilpailuista luovuttiin virallisesti vuonna 1954, mutta niistä ei kisattu enää myöskään Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.

Kisat alettiin jakaa erillisiin talvi- ja kesäolympialaisiin vasta vuonna 1924, ja vuonna 1994 talvi- ja kesäkisat rytmitettiin pidettäväksi eri vuosina.

Osallistumisoikeus olympialaisiin

Nykyaikaisten olympialaisten historian alussa kisoihin saivat osallistua vain amatöörit eli urheilijat, jotka eivät saaneet urheilusta taloudellista hyötyä. Tavasta alettiin poiketa 1970-luvulta lähtien, mutta vasta vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat olympialaisiin täyden osanotto-oikeuden, muutamaa lajia lukuun ottamatta.

Useimmissa olympialaisten lajeissa on käytetty 1960-luvulta lähtien karsintarajaa, joka urheilijan tulee saavuttaa kisoihin osallistuakseen. Joissain lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailuiden tai ranking-listojen perusteella.

Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaat saavat kuitenkin lähettää olympialaisiin kukin yhden urheilijan, joka ei ole selvittänyt karsintarajaa.