Ottelut.com on koonnut tälle sivulle kaiken oleellisen olympialaisista. Voit aloittaa jo nyt valmistautumisen seuraaviin olympialaisiin ja kisoja odotellessasi opiskella pienen oppimäärän olympialaisista niiden alusta tähän päivään asti.

Olympialaiset ovat sekä urheilijoille että penkkiurheilijoille erittäin tärkeä tapahtuma. Kisat järjestetään kahden vuoden välein siten, että talviolympialaiset ja kesäolympialaiset vuorottelevat. Seuraavat talviolympialaiset järjestetään vuonna 2022 Pekingissä ja seuraavat kesäolympialaiset Pariisissa vuonna 2024.

Pekingin 2022 olympialaiset ohjelma

Talviolympialaiset 2022

Seuraavat talviolympialaiset järjestetään Kiinan Pekingissä 4.-20.2.2022. Pekingissä järjestettiin myös vuoden 2008 kesäolympialaiset, mikä tekee siitä poikkeuksellisen kaupungin olympialaisten historiassa – muissa kaupungeissa ei ole järjestetty sekä talvi- että kesäolympialaisia.

Katso Peking 2020 olympialaiset ohjelma uutisestamme.

Pekingin talviolympialaisissa tulee olemaan myös yleisöä, toisin kuin vuonna 2021 järjestetyissä Tokion olympialaisissa. Koronapandemia tuleekin olemaan Pekingissä suuri haaste, ja sen hallitseminen on Kiinan mukaan olympialaisten ensisijainen tavoite. Varotoimenpiteinä käytetään esimerkiksi urheilijoiden ja olympialaisten henkilöstön jatkuvaa lämpömittausta ja haastatteluissa käytettäviä muoviseiniä.

Talviolympialaisten lajit

Pekingin talviolympialaisissa kisataan 15 lajissa ja 7 lajiryhmässä. Kisatapahtumia tulee olemaan yhteensä 109.

Kaikki lajit talviolympialaisissa 2022:

• Alppihiihto
• Ampumahiihto
• Curling
• Freestylehiihto
• Jääkiekko
• Kaukalopikaluistelu
• Lumilautailu
• Maastohiihto
• Mäkihyppy
• Ohjaskelkkailu
• Pikaluistelu
• Rattikelkkailu
• Skeleton
• Taitoluistelu
• Yhdistetty

Pekingin olympialaisten 2022 uudet lajit ja tasa-arvoisuus

Olympialaisten uudistaminen on jo vuosia painottunut tasa-arvoisuuden lisäämiseen miesten ja naisten välillä sekä lajiuudistuksiin nuoren urheilijasukupolven intressien suuntaan.

Pekingissä uusina lajeina nähdään sekajoukkuekilpailut mäkihypyssä, freestylehiihdossa, lumilautacrossissa sekä kaukalopikaluistelussa. Lisäksi uutena lajina aloittaa naisten yksilörattikelkkailu.

Naisten asemaa parannetaan myös jääkiekossa, jossa naisten turnauksen joukkuemäärä kasvaa kahdeksasta kymmeneen.

Uudistuksiin kuuluvat myös miesten ja naisten freestylehiihdon big air -hyppykilpailut. Näyttävä laji kiinnostaa erityisesti nuorisoa ja on takuuvarma hitti myös yleisömäärien kannalta niin paikan päällä kuin kotikatsomoissakin.

Talviolympialaiset 2022 Suomi-vinkkelistä

Suomalaisten katsojien suosikkilajeihin kuuluu talviolympialaisissa maastohiihto sekä jääkiekko. Erityisesti Suomen jääkiekkojoukkueen kokoonpano on ehtinyt puhuttaa kotimaista yleisöä, sillä tällä kertaa olympialaisiin saadaan todennäköisesti mukaan myös suomalaisia NHL-tähtiä.

Maastohiihto on aina ollut suomalaisten vahvinta aluetta mitalitaistoissa, mutta sen rinnalle on viime aikoina noussut myös freestyle ja lumilautailu.

Pekingin talviolympialaisiin osallistuvan Suomen joukkueen kokoonpano julkistettiin 24.1.2022. Tästä listasta puuttuvat vielä miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ja näiden kuuden pelaajan ”taxi squad” varajoukkueet.

Alppihiihto (4)
Riikka Honkanen
Rosa Pohjolainen
Erika Pykäläinen

Samu Torsti

Ampumahiihto (8)
Mari Eder
Erika Jänkä
Nastassia Kinnunen
Suvi Minkkinen

Tuomas Harjula
Olli Hiidensalo
Heikki Laitinen
Tero Seppälä

Freestyle (6)
Anni Kärävä (slopestyle & big air)

Simo Peltola (slopestyle & big air)
Olli Penttala (kumparelasku)
Jon Sallinen (halfpipe)
Jimi Salonen (kumparelasku)
Severi Vierelä (kumparelasku)

Jääkiekko (48)
Naiset
Miehet

Lumilautailu (4)
Carola Niemelä
Enni Rukajärvi

Kalle Järvilehto
Rene Rinnekangas

Maastohiihto (13)
Jasmi Joensuu
Anne Kyllönen
Jasmin Kähärä
Katri Lylynperä
Johanna Matintalo
Kerttu Niskanen
Krista Pärmäkoski

Ristomatti Hakola
Perttu Hyvärinen
Remi Lindholm
Joni Mäki
Iivo Niskanen
Lauri Vuorinen

Mäkihyppy (4)
Julia Kykkänen
Jenny Rautionaho

Antti Aalto
Niko Kytösaho

Taitoluistelu (3)
Jenni Saarinen (yksinluistelu)
Juulia Turkkila (jäätanssi)
Matthias Versluis (jäätanssi)

Yhdistetty (5)
Ilkka Herola
Eero Hirvonen
Arttu Mäkiaho
Otto Niittykoski
Perttu Reponen

Talviolympialaisten ohjelma 2022

Pekingin talviolympialaisten avajaiset järjestetään perjantaina 4.2. ja päätösseremonia sunnuntaina 20.2. Muutamia kisoja pidetään jo ennen avajaisia, esimerkiksi jääkiekossa, curlingissa ja freestylehiihdossa.

Aikataulu

Alkuseremonia: 4.2.2022

Alppihiihto: 6.–19.2.2022

Ampumahiihto: 5.–19.2.2022

Curling: 2.– 20.2.2022

Freestylehiihto 3. –19.2.2022

Jääkiekko: 3. –20.2.2022

Kaukalopikaluistelu: 5. –16.2.2022

Lumilautailu: 5.–15.2.2022

Maastohiihto: 5. –20.2.2022

Mäkihyppy: 5. –14.2.2022

Ohjaskelkkailu: 5. –10.2.2022

Pikaluistelu: 5. –19.2.2022

Rattikelkkailu: 13. –20.2.2022

Skeleton: 10.–12.2.2022

Taitoluistelu: 4. –20.2.2022

Yhdistetty: 9. –17.2.2022

Päätösseremonia: 20.2.2022

Kisapaikat Pekingin talviolympialaisissa 2022

Pekingin lisäksi vuoden 2022 talviolympialaisten tapahtumia järjestetään Yanquingissa sekä Zhangjiakoussa.

Pekingin kilpailupaikat

• Olympic Green eli Pekingin kansallinen stadion: avajaiset ja päättäjäiset
• Pekingin kansallinen vesiurheilukeskus: curling
• National Indoor Stadium: jääkiekko
• National Speed Skating Oval: pikaluistelu
• Capital Indoor Stadium: kaukalopikaluistelu ja taitoluistelu
• Shijingstan: lumilautailu ja freestylehiihto
• Wukesong Sports Centre: jääkiekko

Yanquingin kilpailupaikat

• National Alpine Ski Centre: alppihiihto
• National Sliding Centre: ratti-, ohjas- ja skeletonkelkkailu

Zhangjiakoun kilpailupaikat

• Kuyangshu Nordic Center and Biathlon Center: maastohiihto ja yhdistetty
• Kuyangshu Ski Jumping Field: mäkihyppy ja yhdistetty
• Hualindong Ski Resort: ampumahiihto
• Genting Snow Park: lumilautailu (slopestyle ja halfpipe) ja freestylehiihto
• Thaiwoo Ski Resort: lumilautailu (cross) ja freestylehiihto
• Wanlong Ski Resort: lumilautailu (parisuurpujottelu)

Talviolympialaiset 2022 Suomen televisiossa

Talviolympialaisten televisio-oikeudet omistaa Suomessa Discovery Networks Finland. Myös Yle voi esittää talviolympialaisten lajeja sillä poikkeuksella, että miesten ja naisten jääkiekko esitetään ainoastaan Discoveryn kanavilla. Yle ei myöskään saa esittää samanaikaisesti kahta lähetystä enempää.

Olympialaisten kisoja voi seurata live streamina myös monien vedonlyöntisivustojen kautta. Tämä kuitenkin edellyttää sivulle rekisteröitymistä sekä joskus myös panosten asettamista vedonlyöntiin.

Lipunmyynti talviolympialaisiin 2022

Pekingin talviolympialaisiin 2022 tullaan myymään lippuja, mutta koronatilanteesta johtuen lipunmyyntiin tulee todennäköisesti jonkinlaisia rajoituksia. Kun lipunmyynti alkaa, voi lippuja ostaa Pekingin olympialaisten virallisten sivujen kautta sekä Alibaba-verkkokaupasta.

Lippujen hinnat vaihtelevat avajais- ja päätösseremonian sadoista euroista muutamiin kymppeihin riippuen kunkin kilpailun suosiosta ja pitopaikasta.

Kesäolympialaiset 2024

Seuraavat kesäolympialaiset pidetään vuonna 2024 Pariisissa. Pariisissa on järjestetty aikaisemmin kahdet kesäolympialaiset, vuosina 1900 ja 1924. Näiden lisäksi Ranskassa on järjestetty kolmet talviolympialaiset.

Pariisin kesäolympialaiset 2024 tulevat olemaan historialliset ainakin yhdestä syystä: ensimmäisen kerran kisoissa urheilee yhtä monta naista ja miestä. Rion olympialaisissa vuonna 2016 naisia oli 45,6 prosenttia ja Tokiossa 48,8 prosenttia.

Kesäolympialaiset 2024 pähkinänkuoressa

Pariisin 2024 kesäolympialaisissa tulee kilpailemaan 10 500 urheilijaa. Mitaleita jaetaan 329 kilpailumuodossa.

Pariisin olympiajärjestäjät nostivat olympiaohjelmaan seuraavat lajit: rullalautailu, kiipeily, lainelautailu ja breaking. Näistä lajeista tanssiurheilulajina kisattava breaking on ainoa täysin uusi olympialaji.

Tokion olympialaisissa 2022 nähty baseball/softball putoaa olympiaohjelmasta, samoin yleisurheilussa kisattava 50 kilometrin kävely. Monissa lajeissa kokonaisurheilujamääriä pienennetään, esimerkiksi nyrkkeilyssä (erityisesti miesten osalta), ampumaurheilussa, uinnissa sekä soudussa.

Suomi olympialaisissa

Suomi osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1908 Lontoossa ja sen jälkeen 1912 Tukholmassa, vaikka Suomen valtiotakaan ei tuolloin vielä ollut olemassa. Tämän jälkeen Olympiakomitea päätti Venäjän vaatimuksesta, että Suomen joukkuetta ei saisi enää hyväksyä kisoihin omana joukkueenaan vaan osana Venäjää.

Asia kuitenkin ratkesi itsestään, kun vuoden 1916 olympialaiset peruttiin 1. maailmansodan vuoksi. Seuraaviin olympialaisiin (Antwerpen, 1920) mennessä Suomi oli jo itsenäistynyt.

Suomen menestys olympialaisissa

Kaikkien aikojen menestyksekkäimmät olympialajit Suomelle ovat olleet yleisurheilu ja paini. Yleisurheilussa Suomi on pärjännyt parhaiten kestävyysjuoksussa sekä keihäänheitossa.

Talviolympialaisissa Suomen joukkue on niittänyt olympiamenestystä maastohiihdossa sekä mäkihypyssä.

Ensimmäinen suurmenestys suomalaisessa olympiahistoriassa oli Pariisin olympialaisissa vuonna 1924. Tuolloin Suomen joukkue haali kokonaista 37 mitalia, ja Suomen edelle kipusivat vain Yhdysvallat ja Ranska.

Suomen urheilumenestys ennen sotia on poikkeuksellista, etenkin kun vain noin puolet maan urheilijoista oli olympiakelpoisia. Vuonna 1919 perustettuun Työväen Urheiluliittoon kuuluvat urheilijat eivät olleet mukana olympialiikkeessä ennen vuotta 1939.

Sotien jälkeen kansainvälinen kilpailu kiristyi, eikä Suomi enää yltänyt olympialaisissa aiemmalle tasolleen. Suomen olympiamenestys on kuitenkin ollut aina poikkeuksellisen monipuolista, sillä harva maa on menestynyt sekä kesä- että talviolympialaisissa. Suomalaiset ovat myös aina saaneet mitaleita harvinaisen monissa eri urheilumuodoissa.

Suomen olympiahistorian suurimmat nimet

Urheilija	Laji	Kulta	Hopea	Pronssi	Vuosi
Paavo Nurmi	Yleisurheilu	9	3	0	1920-1928
Ville Ritola	Yleisurheilu	5	3	0	1924-1928
Clas Thunberg	Pikaluistelu	5	1	1	1924-1928
Hannes Kolehmainen	Yleisurheilu	4	1	0	1912-1920
Matti Nykänen	Mäkihyppy	4	1	0	1984-1988
Lasse Virén	Yleisurheilu	4	0	0	1972-1976
Veikko Hakulinen	Maastohiihto	3	3	1	1952-1960
Eero Mäntyranta	Maastohiihto	3	2	2	1960-1968
Samppa Lajunen	Yhdistetty	3	2	0	1988-2002
Veikko Huhtanen	Voimistelu	3	1	1	1948
Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen)	Maastohiihto	3	0	4	1984-1994

Miten suomalaiset urheilijat valitaan olympialaisiin?

Suomalaisedustajat olympialaisiin valitsee Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. Valintajärjestelmä tukee tavoitetta saada olympialaisiin parhaat ja eniten menestyspotentiaalia omaavat urheilijat, jotka ovat kisojen aikaan parhaassa tuloskunnossa. Valinnoissa noudatetaan jatkuvan/joustavan valinnan periaatetta.

Valintakriteerit:

• Olympialaisiin valitaan urheilijat/joukkueet, joilla katsotaan olevan realistinen mahdollisuus sijoittua 16 (yksilöurheilu) tai 8 (joukkueet) parhaan joukkoon.

• Olympialaisiin voidaan huippu-urheiluyksikön harkinnalla valita myös uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa olevia urheilijoita, jotka arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi.

Olympialaisten historia

Olympialaiset perustuvat antiikin Kreikassa järjestettyjen Olympian kisojen perinteeseen. Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Näistä kisoista asti olympialaisissa on aina ollut mukana miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu sekä yleisurheilu.

Vuosina 1912-1948 olympialaisten yhteydessä järjestettiin myös olympiakisojen taidekilpailuja, joissa aloina oli arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, maalaustaide ja kuvanveisto. Taidekilpailuista luovuttiin virallisesti vuonna 1954, mutta niistä ei kisattu enää myöskään Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.

Kisat alettiin jakaa erillisiin talvi- ja kesäolympialaisiin vasta vuonna 1924, ja vuonna 1994 talvi- ja kesäkisat rytmitettiin pidettäväksi eri vuosina.

Osallistumisoikeus olympialaisiin

Nykyaikaisten olympialaisten historian alussa kisoihin saivat osallistua vain amatöörit eli urheilijat, jotka eivät saaneet urheilusta taloudellista hyötyä. Tavasta alettiin poiketa 1970-luvulta lähtien, mutta vasta vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat olympialaisiin täyden osanotto-oikeuden, muutamaa lajia lukuun ottamatta.

Useimmissa olympialaisten lajeissa on käytetty 1960-luvulta lähtien karsintarajaa, joka urheilijan tulee saavuttaa kisoihin osallistuakseen. Joissain lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailuiden tai ranking-listojen perusteella.

Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaat saavat kuitenkin lähettää olympialaisiin kukin yhden urheilijan, joka ei ole selvittänyt karsintarajaa.